Elokuun löytöjä




Paikallisella kahvipaahtimolle oli synttärit. Tapahtumassa oli myös pieni kirppis. Myynnissä oli mm. vanhoja kahvikoneita, vintage käsilaukkuja ja astioita. Itselleni mukaan tarttui rottinkinen kori kisulle ja tytölle vanha satukirja. Kisun koriin laitoin taljan pehmikkeeksi ja kisu kelpuuttikin korin heti ja nukkuu siellä nyt yleensä päivä- ja yöunensa. Satukirja on vielä lukematta, mutta siitä löytyy lähes kaikki tutuimmat klassikkosadut.

On muuten joksenkiin huvittava tuo katti. Jälleen kerran se oli menossa mukana ja seuraili vierestä, mitä se emäntä oikeen puuhaa hänen pedin parissa. :)

Ei muuta kuin kivaa loppuiltaa ja alkavaa uutta viikkoa!

Täällä taas


Pieni tauko on tehnyt hyvää. Sen aikana olen tehnyt kaikkea mikä saa hyvälle fiilikselle. Olen viettänyt aikaa opiskeluaikaisten ystävien kanssa ja muistellut meidän jo kymmenvuotista yhteistä taivalta, olen nauttinut lämpimästä kesäpäivästä mökillä, ottanut siskon yökylään kahdeksi yöksi, makoillut sohvalla Suukkosuun päiväuniaikaan vaikka olisi pitänyt imuroida ja pestä pyykkiä sekä nukkunut paremmin. Ennen kaikkea olen viettänyt aikaa Suukkosuun kanssa. Vauvavuosi menee niin nopeasti ja lopulta töihin paluu häämöttää, että haluan ottaa kaiken irti tästä yhteisestä ainutlaatuisesta ja ainutkertaisesta ajasta.



En ole silti täysin unohtanut sisustamista tauonkaan aikana, koska myös se saa hyvälle fiilikselle. Vintissä huonekalut on pyöräytetty taas kerran eri paikkoihin, kun Suukkosuu sai pohjoispäädyn makuuhuoneen itselleen. Juuri kun sain sen sisustettua loppuun. Lisäksi tänään kuisti koki muodonmuutoksen, kun aloitin varautumisen syksyn kurakeleihin. Niin, kai sitä sitten on jonkinlainen hullu, sisustushullu, että ei osaa olla tekemättä näitä juttuja. ;)



Ajattelin, että jatkan blogin parissa siihen tahtiin kuin itsestä tuntuu hyvältä. Jos se on postaus joka päivä tai kerran kuussa, niin sillä mennään. Yritän ollan miettimättä tekemisiäni liikaa ja jatkaa tutulla kotikutoisella linjalla. En omista hienoa järkkäriä ja valokuvauskurssitkin on käymättä, joten jos laatua kaipaat, sitä kannattaa etsiä muualta. ;D



Lopuksi vielä iso KIITOS teille lukijat edelliseen postaukseen tulleista kommenteista! <3 Kiitos viisaista sanoista ja kannustuksista. Niiden pohjalta on hyvä jatkaa. :)

Tunnelmallista venetsialaisviikonloppua! :)

Aikansa kutakin?



Aloitin tämän blogin lähes kolme vuotta sitten eräänä lokakuisena päivänä. Sen tarkoitus oli tuoda iloa ja tekemistä synkkiin iltoihin, itselle. Sitä se toikin. Paljon enemmänkin. Joukkoon on nyt liittynyt monen monta ihanaa lukijaa, jotka muistavat kauniilla kommenteilla. Kiitos niistä teille!


Nyt elämässä on paljon paljon iloa ja tekemistä muutenkin. Siitä pitää huolen kahdeksan kuukautta vanha tytär. Välillä päivien päätteeksi on niin kaikkensa antanut olo, että tuntuu siltä, että ei ole enää mitään annettavaa tänne. Tai noin ylipäätänsä muutenkaan. Ovatko juttuni tarpeeksi mielenkiintoisia tai päivitänkö blogia tarpeeksi usein.


Olen myös aistinut samanlaista puutumista muissakin blogeissa. Pari suosikkiani onkin jo lopettanut hiljattain ja parissa on pohdittu blogin tulevaisuutta. Ei, en silti usko, että blogien tulevaisuus on silti ohi. Blogeilla on vielä paikkansa. Tuskin myöskään itse niistä täysin pysyisin erossa, vaikka omaa ei olisikaan.


Lisäsin otsikkoon nyt vielä kysymysmerkin. Ajattelin, että en tee päätöstä suuntaan tai toiseen liian pikaisesti, vaan jään hieman makustelemaan asiaan. Ehkä kysymysmerkki vaihtuu pisteeksi tai ehkä palaan tänne aivan uutta intoa ja ideoita puhkuen. Aika näyttää. Nyt kuitenkin pieni tauko. Lupaan pitää teidät ajan tasalla.


//
Postaukseen kuviksi valikoitui nyt kuvat meidän minikasvarista. Isäntä nikkaroi sen muutama kesä sitten kuistin vanhoista ikkunoista ja jämäpuutavarasta. Tomaatit pursuilee sieltä ulos. Hajamielinen puutarhuri unohti leikata varkaat.
//

Oikein mahtavaa elokuun jatkoa!

Verhokaksikko





Kerroin viimeksi, että kirppikseltä oli löytynyt jotain samassa sävyssä kuin edellisen postauksen lakanatkin (klik!). Ensiksi löysin keväällä vanhaa Vallilaa. Howard Smithin suunnittelema verho lähti mukaan vitosella. Tätä samaa kuosia löytyy jo kaksin kappalein olohuoneesta vihreänä (klik!). Sitten vastaan tuli Marimekon uustuotantoa oleva pitkä Lokki-verho reilun kympin hintaan. Yhtään verhoa lisää, varsinkaan niitä parittomia, ei tähän taloon tarvittaisi, mutta en taaskaan voinut itselleni mitään. Nyt mietin, mihin ihmeeseen nämä laitan.


Yksi "en todellakaan tarvitse, mutta en voi olla ostamatta" löytö on myös pöydällä nököttävä Riihimäen lasin Kirsi-sarjan kipponen. Sen nappasin mukaan kierrätyskeskuksesta kahdella eurolla.


Assistenttikin oli puuhassa mukana. Kuinka muutenkaan. :D

Kivaa viikkoa! :)

Marimekkoa makkariin


Tänään oli lakananvaihtopäivä. On aina niin mahtavaa päästä illalla nukkumaan puhtaisiin lakanoihin. Vieläpä kun ne ovat nätit. Valitsin taas kerran liinavaatelipastosta yhdet suosikkini: Marimekon Kaivo pussilakanat. Ne eivät ehkä täysin mätsää makuuhuoneen herkkään tunnelmaan, mutta sopivat talon tyyliin ja aikakauteen kuin nenä päähän.



Kuten kuvista näkyy, taikalamppu (klik!) ja sen kaveri (klik!) ovat löytäneet paikkansa yöpöydillä. Täytyy sanoa, että nämä ovat aika hauska parivaljakko, vaikka täysin identtiset eivät olekaan.




Bongasin kirppikseltä eilen jotain muutakin Marimekkoa. Samoissa sävyissä kuin nämä lakanatkin. Lisäksi on taitanut jäädä esittelemättä yksi toinenkin ruskeasävyinen löytö. Täytyypä kuvata ne ja esitellä myöhemmin.

Leppoisaa lauantaita! :)

P.S. Kuten kuvista näkyy, vaneriovet ovat yhä käsittelemättä. Täytyypä muistaa viimeistellä tämäkin projekti (klik!).